Tällä viikolla julkisuudessa on veivattu päivähoitomaksuja, kun valtion budjettiesitys on tullut julki. Päivähoitomaksujen korotus on saanut kylmäävän vastaanoton. Lyhyellä aikavälillä maksuilla halutaan paikata julkista taloutta. Tämä on erittäin lyhytnäköistä, sillä varhaiskasvatus on nähtävä ennen kaikkea lapsen oikeutena. Tämän lisäksi päivähoitomaksut luovat lapsiperheille kannustinloukkuja sekä vähentävät työllisyyttä. Ilmainen varhaiskasvatus hyödyttäisi kaikkia pitkällä aikavälillä, sillä se ehkäisisi syrjäytymistä ja tukisi perheiden kasvatustehtävää. Lisäksi sen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä olisivat positiiviset.

Kun katsoo Helsingin varhaiskasvatusviraston budjettia vuodelle 2016 , viraston menot ovat 379,9 miljoonaa euroa ja tulot 38,9 miljoonaa euroa. Voi kysyä, ovatko päivähoitomaksut edes kustannustehokas tuloerä. Niillä toki onnistutaan rajaamaan käyttäjiä pois päivähoidon piiristä, mutta samalla heikennetään myös vanhempien mahdollisuutta työskennellä. Elinkeinoelämän Keskusliitto vaatikin tällä viikolla päivähoitomaksujen tuntuvaa alentamista työllisyyden lisäämiseksi.

OAJ on todennut varhaiskasvatuslaista seuraavaa: “Varhaiskasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatus on perusta, jolle lapsen hyvinvointi, kehitys ja oppimispolku rakentuvat.”  Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistui Suomessa vuonna 2014 3-7 vuotiaista reilu 70 %, kun EU on asettanut tavoitteeksi 95% yli nelivuotiaista. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen onkin huomattavasti alhaisempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Tätä selittää erityisesti pitkä kotihoito, joka käytännössä tarkoittaa myös äitien pitkää poissaoloa töistä.

Varhaiskasvatuksen maksut luovat kannustinloukkuja matala- ja keskituloisille perheille, kun työhön palaavan vanhemman tulonlisäys ei riitä kattamaan päivähoitomaksuista syntyvää kustannusta, ja perheen suhteellinen toimeentulo heikkenee. Maksujen takia myös moni perhe, jossa toinen vanhempi on kotona pikkusisaruksen kanssa, ottaa lapsen pois päivähoidosta kustannussyistä. Tämä ei ole oikein ja kärsijä on lapsi. Meidän tulee pyrkiä kohti maksutonta varhaiskasvatusta, jonka keskiössä nähdään lapsen oikeus oppia ja saada hoivaa.