Miten sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi? - Katariina Styrman
Pages Menu
TwitterRssFacebook
Categories Menu

Posted by on Jan 24, 2017 in Blogi, Tasa-arvo, Yhteiskunta | 0 comments

Miten sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi?

Miten sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi?

Oikea-aikaisuus, ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat teemoja, jotka puhuttavat tämän päivän sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kysymyksessä on suurempien ongelmien syntymisen ehkäisy sekä selvä rahallinen säästö. Kun yksilön ongelmiin voidaan puuttua jo perusterveydenhoidossa, on se sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Mutta miten tämä toteutetaan?

Nykyistä palvelujärjestelmäämme leimaa edelleen vahva siilomaisuus. On olemassa monia hyviä, yksittäisiä palveluita, mutta niiden välinen yhteistyö on puutteellista. Heikommassa asemassa oleva ja voimavaroiltaan rajoittunut ihminen putoaa helposti näiden erillisten palveluiden väliin. Pahimmillaan tämä tarkoittaa  syrjäytymistä, mikä merkitsee sekä inhimillistä kärsimystä että merkittäviä kuluja yhteiskunnalle.

Mutta miten siiloutuneisuutta voitaisiin purkaa? Kuinka voitaisiin luoda aito, asiakkaan tarpeen mukainen palvelujärjestelmä, jossa hän saisi tarvitsemansa avun ilman väliinputoamisen vaaraa?

Vastuuhenkilömalli on jo kokeilussa esimerkiksi Helsingin perusterveydenhuollossa. Sen rinnalle voitaisiin tuoda myös kevyempiä ratkaisuja. Eräs näkökulma on erilaisten ammatillisten raja-aitojen purkaminen ja palveluohjauksellinen työote. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät tarkastele asiakkaan tilannetta vain oman erityisalansa näkökulmasta vaan katsovat isompaa kokonaiskuvaa. Jos asiakas tuo esille toista ammattialaa koskettavia asioita, ottaa hoitava henkilö  näistä kopin ja ohjaa asiakkaan suoraan oikean henkilön pakeille. Tämä vaatii myös toisen ammattilaisen työalueen tuntemista sekä arvostamista.  Jokaisen ammattilaisen tulee olla valmis ohjaamaan asiakasta hänen tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin ilman, että syntyy palveluiden väliinputoamisen vaaraa.

Asiakkaan aito kuunteleminen ohjaa hänet oikea-aikaisesti oikeiden palveluiden piiriin. Asiakasta kuuntelemalla voidaan myös määrittää hänellä itsellään olevat voimavarat.

Nykypäivän sosiaali- ja terveyspalveluita leimaa voimakkaasti diagnoosikeskeisyys. Tämä johtaa helposti siihen, että ihminen passivoituu odottaessaan niin sanottua parantumistaan. Esimerkiksi masennusdiagnoosin kohdalla ajatellaan helposti, että asiakas tulee hoitaa ensin täysin terveeksi ennen kuin voidaan edes  suunnittella työskentelyä tai opiskelua. Toimettomuus saattaa kuitenkin pahentaa tilannetta. Diagnoosista huolimatta ihmisellä on olemassa voimavaroja, joita hän voi vahvistaa oikeanlaisella toiminnalla. Kyseessä voi olla kevyt, asiakkaalle itselleen mieluisa työ-, opiskelu- tai harrastustoiminta, jossa hän voi olla kosketuksissa “normaaliin” elämään ja saada onnistumisen kokemuksia. Samanaikaisesti hän saa itselleen tarpeellisen hoidon ja avun. Asiakasta tuetaan hänen voimavarojensa mukaan.

Oikea-aikaisuus, ennakointi ja ennaltaehkäisy rakentuu näistä kahdesta näkökulmasta tarkasteltuna asiakkaasta käsin. Jotta sujuvat ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut pääsevät syntymään, on tärkeää tuoda asiakas ja ammattilainen samalle viivalle ja lähteä kehittämään järjestelmää tasa-arvoisella yhteistyöllä. Tämä vaatii kuitenkin rohkeutta uskoa siihen, että tiedettä ja arjen tietoa yhdistelemällä voidaan saavuttaa jotain uutta ja toimivampaa.

Leave a Reply

%d bloggers like this: