Yhdenvertaisuuden on toteuduttava myös lapsettomuuden hoidossa - Katariina Styrman
Pages Menu
TwitterRssFacebook
Categories Menu

Posted by on Sep 23, 2016 in Blogi, Oikeudenmukaisuus | 2 comments

Yhdenvertaisuuden on toteuduttava myös lapsettomuuden hoidossa

Yhdenvertaisuuden on toteuduttava myös lapsettomuuden hoidossa

 

Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä pariskuntaa, tulevaisuudessa jopa joka neljäs pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Kansainvälisten adoptioiden määrä on vähenemässä, joten sekään tie ei ole tae lapsen saamisesta. Syntyvyys on laskenut viitenä vuonna peräkkäin. Nyt tarvitsemme toimia, jotta lapsettomuuden hoito on myös tulevaisuudessa mahdollista kaikille lapsettomuudesta kärsiville tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

Lapsettomuutta hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta lapsitoiveen toteutumattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Huolestuttavasti tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lapsettomuus on lisääntynyt erityisesti matalasti koulutettujen, matalatuloisempien naisten joukossa. Tähän vaikuttavat sekä taloudelliset että sosiaaliset syyt.  Jonot julkiseen lapsettomuushoitoon ovat pitkät etenkin pääkaupunkiseudulla, ja hoitoihin hakeutuminen vaatii sekä henkistä että fyysistä jaksamista.

Tuore sote-palveluiden valinnanvapautta ja rahoitusta koskevat ehdotus (Brommels & al. 2016) linjaa hedelmöityshoitojen kannalta kahta merkittävää asiaa: 1) osa erikoistason terveydenhuollon palveluista voi valtion ja maakuntien päätöksillä tulla valinnanvapauden piiriin ja 2) yksityisten terveyspalvelujen kela-korvaukset poistuvat. Molemmat asiat vaikuttavat merkittävästi tahattomasti lapsettomien mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan hedelmöityshoitoja. Käytännössä kela-korvausten poistuminen tulee vaikuttamaan ainakin aluksi siihen, että julkiset hedelmöityshoitoklinikat kuormittuvat edelleen. Erityisesti HUS on jo kovan paineen alla.

Ellei julkisiin hoitoihin ohjata lisää rahaa, tarkoittaa se  joko jonojen pitenemistä entisestään tai hedelmöityshoitohin pääsyn kriteerien tiukentamista. Jo nyt klinikoilla on hiukan erilaisia tulkintoja kriteereistä kuten siitä, kuinka monta lasta voi hoitoon tulevalla parilla olla ja lasketaanko esimerkiksi adoptoitu lapsi tähän kiintiöön. Tällä hetkellä sekä naisparit että itselliset naiset on jo kustannussyistä rajattu käytännössä julkisten hoitojen ulkopuolelle rajaamalla palveluvalikoimaneuvoston päätöksellä hoidot luovutetuilla sukusoluilla ulos. Mikäli ikäkriteerejä vielä tiukennetaan, on se yhdessä pitenevien jonojen kanssa tuhoisa yhdistelmä. On vaarana, että tilanne aiheuttaa kasvavaa eriarvoisuutta ihmisten välille.

Toinen suuri asia on oikeus sairausajan palkkaan. Voimassaolevat säädökset eivät tällä hetkellä yksiselitteisesti edellytä hedelmöityshoitoihin osallistuvan oikeutta palkalliseen sairauslomaan, ja työnantajat tekevät erilaisia tulkintoja asiasta. Työnantajat eivät aina katso osallistumista hedelmöityshoitoihin palkallisen sairausloman perusteina. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Erityisesti alemmassa tuloluokassa tämä voi olla merkittävä tekijä perheen talouden kannalta. Tahatonta lapsettomuutta ei voida pitää itse aiheutettuna sairautena. Hedelmöityshoitoihin pääsyn edistäminen sekä taloudellisen ja psykososiaalisen kuormituksen lieventäminen hoitojen aikana ovat satsaus yhteiskuntamme tulevaisuuteen aikana, jolloin syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee. Tarvitaan siis yhteneväiset säännöt hedelmöityshoitoihin myönnettävien sairauslomien määrittelemisestä palkalliseksi sairauslomaksi.

Hedelmöityshoitojen järjestäminen onkin ratkaistava tavalla, joka ei heikennä hoitoja tarvitsevien mahdollisuuksia päästä hedelmöityshoitoihin.

 

PS. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ajaa lapsettomien asiaa ja tuottaa palveluita lapsettomuutta kokeneille. Simpukan edunvalvontatoimintaan ja linjauksiin voit tutustua kotisivuilla. Voit tukea toimintaa myös lahjoituksella tai liittymällä jäseneksi.

 

2 Comments

  1. Sen sijaan, että ajetaan yhdenvertaisuutta hedelmöityshoitoihin, eikö olisi kannattavampaa ajaa parannuksia lapsiperheiden asemaan? Taloudelliseen sekä sosiaaliseen, vanhempainvapaisiin, kustannusten jakamiseen molempien vanhempien työnantajille tasaisemmin? Iso osa lapsettomuusongelmista johtuu siitä, että odotetaan opiskelujen ja töiden kannalta parasta mahdollista aikaa, jottei varsinkin naisten työura katkea kokonaan. Pätkätyö kun on nykyään todellisuutta. Miksei korjattaisi suurta osaa ongelmasta, vaan käytettäisi kalliita veroeuroja seurausten paikkaamiseksi?
    Aikaa ja varaa ei ole kaikkeen, ja koen mielenkiintoiseksi, että olet valinnut ajettavaksesi lapsettomuushoitojen yhdenvertaistamisen. Lisäksi et edes aja yhdenvertaistettua lapsettomuushoitoa, vaan sellaista, joista miesparit ja yksinäiset miehet ovat suoraan rajattu ulkopuolelle, kohdunvuokraamisen ollessa lainvastaista.
    Miksi osalle kansasta pitää olla saatavilla sellaista, jota ei kaikille ole? Tässä kohtaa sukupuolisen tasa-arvon luulisi olevan tärkeämpää, kuin kasvava elintasokuilu. Kasvavaa elintasokuilua kun saisi sitä paitsi pienennettyä tehokkaammin mm. pienituloisille lapsiperheille kohdennetuilla tuilla, kuin varmistamalla pienituloisten (naisten, mies-naisparien sekä naisparien) parien hedelmöityshoidot.
    Totta kai toivoisin, että kaikki ongelmakohdat maailmassa saataisiin selvitettyä ja korjattua. Mutta päättäjiltämme toivoisin ennen kaikkea realistisempaa ja jykevämpää otetta. Sellaista, jossa on arvomaailma järkkymätön, faktat selvitetty ja niiden takana voi seistä selkä suorana.

    Muilta osin olet vahva ehdokas ja toivon voivani äänestää sinua hyvillä mielin!

  2. Hei “Anonyymi äänestäjä”,

    Kiitos kommentistasi, nostat esiin useita tärkeitä näkökulmia!

    Kuten blogistani olet varmasti lukenut, kannatan vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa sekä lapsiperheiden sosioekonomisen aseman parantamista. Tämä ei poissulje myös lapsettomuudesta kärsivien aseman parantamista. Yleisesti ottaen yhteiskuntamme on mielestäni tuettava enemmän pienituloisia lapsiperheitä, sillä lapsiköyhyys on Suomessa merkittävä ongelma
    verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

    Kuten mainitset, lastenhankinnan lykkääminen on merkittävä tekijä lapsettomuuden lisääntymisessä. Kuitenkaan se ei ole ainoa syy. Siksi myöskään pelkkä lapsiperheiden aseman parantaminen ei riitä lapsettomuuden hoidoksi, vaan siinä tarvitaan muun muassa mainitsemiani toimenpiteitä. Hyvä, että mainitset kohdunvuokrauksen. Itse näen, että lainakohdun käyttö tulee sallia.

    Kiitos vielä kommentistasi, mukava saada palautetta. Toivon, että vastedes kirjoitat blogiini omalla nimelläsi, jolloin myös keskustelusta saa mielekkäämpää. Mainitsemistasi asioista on myös tarkoitus tulevaisuudessa kirjoittaa enemmän, joten seuraa kirjoitteluani vastedeskin!

    -Kata

Leave a Reply

%d bloggers like this: