Saako läski lääkäriajan? Eli pitäisikö sosiaali- ja terveyspalveluita priorisoida elintapojen perustella - Katariina Styrman
Pages Menu
TwitterRssFacebook
Categories Menu

Posted by on Aug 1, 2016 in Blogi, Yhteiskunta | 0 comments

Saako läski lääkäriajan? Eli pitäisikö sosiaali- ja terveyspalveluita priorisoida elintapojen perustella

Saako läski lääkäriajan? Eli pitäisikö sosiaali- ja terveyspalveluita priorisoida elintapojen perustella

Bioetiikan ja yhteiskuntafilosofian väitöskirjatutkija Johanna Ahola-Launonen kirjotti sunnuntaina 30.7. HS:n  Vieraskynässä hyvin ihmisten omista mahdollisuuksista vaikuttaa elintapoihinsa. Ihmisten elämäntapavalinnoista puhutaan jatkuvasti, kun mietitään sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointeja. On helppo sanoa, että huonot elämäntavat ovat yksilön oma syy, joten myös vaikutukset – esimerkiksi terveyspalveluiden rajaaminen – ovat vain seuraus omasta toiminnasta.

Yksilön kannalta tämä on kuitenkin ongelmallinen näkökulma. Kaikilla kansalaisilla ei ole tietoa tai mahdollisuutta valita omia elintapojaan. Tietenkään kaikkien epäterveet elämäntavat eivät liity valistuksen puutteeseen tai huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Näillä ihmisillä on usein kuitenkin reaaliset mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Ongelmissa ovat ne, joilla ei ole tukea terveellisimpien elintapojen toteuttamiseen. Kuten Johanna Ahola-Launonen kirjoittaa:

”Valitusta elämäntavasta puhuminen on yksinkertaistavaa. Syyt siihen, että ihmiset ruokailevat, liikkuvat, työskentelevät ja käyttävät aikaansa tietyllä tavalla, liittyvät omien valintojen lisäksi kulttuuriin, sosiaaliseen ja biologiseen perimään sekä muuhun sosioekonomiseen asemaan. Toimiva asuinympäristö ja sen palvelut, koulutus, vakaa taloudellinen tilanne ja tunne oman elämän hallinnasta luovat hyvät mahdollisuudet tehdä ”oikeita” elintapavalintoja. Huoli omasta ja perheen toimeentulosta vaikeuttaa näiden valintojen tekemistä.”

Toisin sanoen: jos elämä on päivittäistä kamppailua toimeentulon, sairauksien tai muuten vaikean elämäntilanteen kanssa, on itsestä huolehtiminen ja ”hyvät elintavat” aika alhaalla tarvehierarkiassa.

Valitettavasti helppoja ratkaisuja ei ole. Tärkeää on kuitenkin nähdä, että terveys ja hyvinvointi ei ole vain yksilön, vaan koko yhteiskunnan asia. Ihmisten on otettava vastuu omasta terveydestään, mutta jokaiselle on myös tarjottava mahdollisuuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Yksi hyvä ratkaisu ovat matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut, joihin voidaan ohjata joustavasti esimerkiksi terveyskeskuksesta.

Tärkeää on myös panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön: pelkkä ravintoneuvonta ei auta, jos epäterveelliseen ruokavalioon liittyy toimeentulo-ongelmia, joiden vuoksi ei ole varaa ostaa terveellistä ruokaa. Tällöin on saatava apua myös taloudelliseen tilanteeseen.

Yksi toimiva ratkaisu olisi sote-palveluissa nytkin käytössä oleva, niin sanottu vastuuhenkilömalli. Siinä yksi ammattilainen, esimerkiksi terveydenhoitaja, ottaa vastuun asiakkaan asioista. Vastuuhenkilö määrittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteensa ja palvelutarpeensa. Tämän jälkeen vastuuhenkilö kerää asiakkaan ympärille hänen tarpeensa mukaiset ammattilaiset, kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijän, ravintoneuvojan ja fysioterapeutin. Yhden vastuuhenkilön kautta ennaltaehkäistään eri palveluiden väliin putoamista, jolloin asiakas saa parhaan mahdollisen avun omaan, yksilölliseen tilanteeseensa. Tilanteen kohentuessa asiakas hoitaa asioitaan yhä itsenäisemmin, mutta tarvittaessa oma vastuuhenkilö on mukana antamassa tukea ja ohjaamassa eteenpäin. Vastuuhenkilömalli on aktiivista ohjaamista ja tukea, ja sen on todettu olevan erittäin tehokas auttamaan yksilöitä.

Summa summarum: kyllä, läskille pitää antaa lääkärinaika. Ja samalla kysyä, tarvitseeko hän tukea omassa elämänhallinnassaan. Kaikki eivät sitä tarvitse, mutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on järkevää ja vastuullista tarjota matalan kynnyksen palveluita sitä haluaville. Tämä on myös kokonaistaloudellisesti ajatellen järkevämpää kuin sulkea ihmisiä peruspalveluiden ulkopuolelle lyhytnäköisten säästöargumenttien perusteella.

Leave a Reply

%d bloggers like this: